LUT koordinoi ilmastomallien epävarmuutta tutkivaa hanketta
LUT koordinoi uutta tutkimushanketta, jossa selvitetään ilmastomallien epävarmuuksien vaikutusta ennusteiden luotettavuuteen. Hankkeessa hyödynnetään uudella tavalla uusimpia laskennallisia, tilastollisia ja matemaattisia menetelmiä.
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen Ilmatieteen laitoksen, LUT:n ja Aalto-yliopiston ilmastomallinnukseen liittyvälle nelivuotiselle yhteishankkeelle. Monitieteellisessä hankkeessa tarkoituksena on yhdistää Suomessa olevaa kansainvälistä laskennallisten menetelmien huippuosaamista ilmastomallinnuksen tutkimukseen.
Mallien epävarmuuksien ymmärtäminen on tullut entistä tärkeämmäksi ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Yhdistämällä kehitettyjä menetelmiä uuteen tietokonekapasiteettiin voidaan monimutkaisten mallien ennusteita analysoida yhä kattavammin.
”LUT:n matematiikan ja fysiikan laitoksen koordinoimassa hankkeessa hyödynnetään Ilmatieteen laitokselle juuri hankittua superkonetta ja sen luomia mahdollisuuksia rinnakkaislaskentaan. Hankkeessa kehitettävät menetelmät ovat sovellettavissa mitä erilaisimmille aloille, joilla on tarvetta laskennallisesti raskaiden simulointimallien epävarmuuksien hallintaan”, toteaa professori Heikki Haario LUT:sta.
 Väitös: Monimutkainen verojärjestelmä voi vaarantaa yritysten tasa-arvon
Monimutkainen verojärjestelmä voi vaarantaa yritysten välisen tasa-arvon toteutumisen verotuksen osalta, selviää Pasi Syrjän laskentatoimen alaan kuuluvasta väitöskirjasta.
Pienten osakeyhtiöiden erilaisia verisuunnittelustrategioita käsittelevässä tutkimuksessa havaittiin, että verotus ohjaa varsin voimakkaasti yritysten osingon jakopäätöksiä. Yritysten jakamat osingot keskittyivät varsin voimakkaasti noin yhdeksään prosenttiin yritysten nettovarojen määrästä.
Lisäksi yrityksessä joudutaan pohtimaan, siirretäänkö yrityksestä varallisuutta yksityistalouteen esimerkiksi osinkona, palkkana, vuokrana tai korkona. ”Tällöin on mahdollista, ettei yritysverotus toteudu käytännössä täysin tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti”, väittelijä toteaa.
Väitöskirjassa havaittiin myös, että yrityksen varsinaista toimintaa tukeva laskentatoimi on verosuunnittelusta poiketen voimakkaasti kytköksissä yrittäjän niin sanottuun yrittäjäpersoonaan. Tätä havaintoa voidaan pitää merkittävänä esimerkiksi taloushallinnon palveluiden tarjoajille.
LUT älykkäiden sähköverkkojen kehityksen kärjessä
LUT on mukana laajassa tutkimusohjelmassa, jossa kehitetään älykästä sähköverkkoa. Professori Jarmo Partasen johdolla työskentelevän noin 20 henkilön tutkimusryhmän tutkimuskohteena on muun muassa hajautetun sähköntuotannon, kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergian käytön edistäminen sekä sähköautojen akkujen käyttö osana sähköverkkoa ja sähkömarkkinoita. Muita tutkimuskohteita ovat sähkönkäyttäjän energiasäästömahdollisuuksien lisääminen ja tehoelektroniikkaa hyödyntävien täysin uusien verkkoratkaisujen kehittäminen.
Älykkään sähköverkon on arvioitu olevan yksi suurimmista energiamarkkinoita muuttavista asioista kautta aikojen. Älykäs sähköverkko mahdollistaa hajautetun sähköntuotannon liittämisen verkkoon, verkon hallinnan, kuorman ohjauksen sekä sähköverkon automaattisen hallinnan. Kaukoluettavat energiamittarit ovat sen olennainen osa.
Professori Partanen kertoo, että älykäs sähköverkko mahdollistaa sähkönkäyttäjien aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille.
”Sähkönkäyttäjillä on omaa pienimuotoista sähkön tuotantoa, jonka ylijäämä voidaan myydä verkkoon. Ladattavat sähköautojen akut toimivat energiavarastoina, ja niiden avulla optimoidaan verkosta otettavan ja sinne syötettävän sähkön määrää”, Jarmo Partanen kuvailee.
Energian käyttö tehostuu, päästöt vähenevät, varatehon tarve vähentyy ja verkot sekä voimalaitokset ovat tehokkaassa käytössä. Älykäs sähköverkko alentanee myös sähkön hintaa.
Viisivuotinen SGEM (Smart Grids and Energy Market) –tutkimusohjelma on energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamiskeskittymän Cleen Oy:n ensimmäinen laaja tutkimusohjelma, jonka kokonaisbudjetti viidelle vuodelle on 35 miljoonaa euroa.
Väitös: Uusia työkaluja teollisen ympäristön ennustamisprosessiin
Annastiina Kerkkäsen tuotantotalouden alaan kuuluvassa väitöskirjassa on kehitetty erilaisia malleja teollisessa ympäristössä toimivan yrityksen päätös- ja ongelmatilanteisiin.
Malleja yhdistävänä tekijänä on ajatus, että ennustamiseen ja sen kehittämiseen käytetyn työmäärän tulisi olla kohtuullisessa suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Kehitetyt mallit ovat suurimmalta osin toimintatapa- ja luokittelumalleja päätöstilanteisiin.
Toimintatapamallien tarkoituksena on vaiheistamalla ja jäsentämällä helpottaa monimutkaisia päätöstilanteita. Luokittelujen tarkoituksena on auttaa kohdistamaan resursseja sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Asiakkaita ja tuotteita voidaan luokitella ryhmiin niistä saatavien kysyntätietojen perusteella, ja erilaisille asiakas- tai tuoteryhmille voidaan suositella erilaisia ennustamisratkaisuja. Ennustevirheitä luokittelemalla voidaan erottaa haitallisimmat virheet ja auttaa virheiden syiden osoittamisessa.
Tutkimus lisää ymmärrystä ongelmista, joita ennustamisen käytännön toteuttamiseen liittyy. Teollisessa ympäristössä erityisesti asiakaskunnan heterogeenisyys on asia, joka tekee päätöstilanteista monimutkaisia.
|
