Konenäöllä merkittäviä energiasäästöjä
Tekes on myöntänyt yli kaksi miljoonaa euroa nelivuotiseen PulpVision-tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään kuvantamis- ja konenäkösovelluksia massan ja paperinvalmistuksen prosessien seurantaan ja hallintaan.
Hanke mahdollistaa merkittävät energiakulutuksen säästöt. Tuloksien hyödyntäminen mahdollistaa materiaalien, muun muassa kemikaalien ja veden, nykyistä tehokkaamman käytön prosesseissa.
Hankkeen koordinaattori on tutkimusjohtaja Jari Käyhkö LUT:sta. Konsortion muut osapuolet ovat Itä-Suomen ja Oulun yliopistot sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi hankkeeseen osallistuu kymmenen yritystä.
LUT:n osuus rahoituksesta on 1,34 miljoonaa euroa. LUT:sta hankkeeseen osallistuvat tietotekniikan laitoksen konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio professori Heikki Kälviäisen johdolla sekä LUT Kemian FiberLaboratory.
Massan ja paperin valmistaminen on investointipääomaa edellyttävä teollisuudenala, joka kuluttaa paljon energiaa ja sen ympäristönsuojelukustannukset ovat suuria. Alalla on tarve pienentää prosessilaitteiden investointikustannuksia, alentaa energian- ja vedenkulutusta, laajentaa raaka-aineen käyttöä erityyppisiin puubiomassalaatuihin ja nopeuttaa lajinvaihtoja sekä hallita paremmin häiriötilanteita.
 LUT saa kiitosta valmistuneilta ekonomeiltaan
LUT:n kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet maisterit ovat keskimääräistä tyytyväisempiä saamaansa koulutukseen. LUT:sta valmistuneiden antamat arviot ovat kautta linjan parempia verrattuna muista ekonomikoulutusyksiköistä valmistuneiden antamiin arvioihin Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:n tuoreessa vastavalmistuneille suunnatussa kyselyssä.
Erityisen hyvänä valmistuneet pitivät LUT:n ilmapiiriä, tiedekunnan opintoneuvontaa, saatuja perusvalmiuksia, opintojen monipuolisuutta sekä valmiuksia uuden oppimiseen ja tiedonhankintaan.
”Olemme erityisen ylpeitä siitä, että maisterimme kokevat saavansa erinomaiset eväät uuden oppimiseen, tiimeissä toimimiseen ja ongelmanratkaisuun oman alan perustietojen lisäksi. Nämä ominaisuudet ovat työnantajien arvostamia”, toteaa kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström.
”Myös opintoneuvontamme sai kiitettävän, selkeästi yli alan keskiarvon olevan arvosanan. Tämä luultavasti vaikutti myös siihen, että tiedekunnan ilmapiiri ja asenne opiskelijoihin koettiin erittäin hyväksi ja alan keskiarvoa paremmaksi.”
Kysely lähetettiin 129:lle LUT:sta valmistuneelle ekonomille. Vastausprosentti oli 91. Yhteensä kysely lähetettiin 1175 vastavalmistuneelle, ja vastausaste oli 70 prosenttia. LUT on pärjännyt hyvin myös SEFEn aiemmissa kyselytutkimuksissa.
Väitös: Kilpailevien yritysten yhteistyö voi kantaa hedelmää
2000-luvulla yleistynyt kilpailevien yritysten välinen yhteistyö on yksittäisen yrityksen näkökulmasta tuloksellista nopeasti muuttuvilla ja verkottuneilla toimialoilla, ilmenee Paavo Ritalan tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Nopeasti muuttuvilla ja epävarmoilla markkinoilla kilpailijoiden välinen riskien ja kustannusten jakaminen mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen etsimisen ja toteuttamisen.
Kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä muun muassa innovaatiotoiminnassa, teknologioiden ja infrastruktuurien kehittämisessä sekä markkinoinnissa ja tuotannossa.
”Tämänkaltainen yhteistyö voi parhaimmillaan olla erityisen tuloksekasta, sillä kilpailevilla yrityksillä on olemassa olevaa, jaettua ymmärrystä markkinoiden ja teknologioiden toiminnasta, jota ne voivat hyödyntää luodessaan yhä parempia tuotteita ja palveluita. Tämä on hyödyllistä myös loppuasiakkaille tuotteiden ja palvelujen sekä niihin liittyvän yhteensopivuuden ja toimintavarmuuden parantuessa”, valottaa Ritala.
Kilpailevien yritysten välisessä yhteistyössä on luonnollisesti myös riskinsä. Menestyksekäs kilpailijoiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää yritykseltä osaamista tiedon jakamisessa ja suojaamisessa sekä selkeää strategista näkemystä soveltuvista yhteistyökumppaneista.
Kaikkien kilpailijoiden kanssa ei kannata tehdä yhteistyötä, vaan yrityksen tulisi rakentaa strategisesti yhteensopiva kumppaniverkosto, ja kilpailla tämän verkoston avulla muita markkinoilla olevia kilpailijoita vastaan.
Ydinturvallisuustutkimuslaitteisto mallintaa Olkiluoto 3:a
LUT:n uusi PWR PACTEL –tutkimuslaitteisto vihittiin käyttöön Lappeenrannan EU-Venäjä-innovaatiofoorumin yhteydessä toukokuun lopussa. Ydinturvallisuuden tutkimuslaitteiston vihki LUT:n hallituksen jäsen, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula.
LUT:ssa on Suomen laajimmat ydinvoima-alan koelaitteistot. Venäläistyyppistä Loviisan laitosta mallintava, LUT:n suurin koelaitteisto PACTEL on nyt uudistettu kuvaamaan myös "EU-peräistä" Olkiluoto 3 -tyyppistä ydinvoimalaitosta. Tekes ja ydinvoimateollisuus (TVO ja Fortum) ovat tukeneet kyseisen tutkimus- ja opetusinfrastruktuurin toteutusta.
Tänä vuonna tulee täyteen 35 vuotta ydinturvallisuuden tutkimuksen aloittamisesta Lappeenrannassa. Aluksi LUT:ssa keskityttiin Loviisan laitostyypin tutkimiseen. Sittemmin on tutkittu kaikkia Suomen toimivia sekä ehdolla olleita laitostyyppejä viranomaisten, voimayhtiöiden tai laitostoimittajien projekteissa.
Tulevalla koeohjelmalla pystytään parantamaan ydinvoimalaitosten turvallisuutta suorien tutkimustulosten avulla sekä varmentamalla tietokonemalleja kotimaisissa ja kansainvälisissä projekteissa.
Koetuloksista analysoidaan fissiotehoon ja polttoaineen jäähdyttämiseen vaikuttavia veden, höyryn ja muiden kaasujen vuorovaikutusmekanismeja, joiden tutkimus on LUT:n ydinturvallisuuden tutkimusyksikön tieteellisen osaamisen ydintä.
|
